Hellurei pitkästä aikaa. Ei mitään uutta blogirintamalla ? Itellä liki kaikki uutta ja ihmeellistä , paitsi kamu. Asunnot , autot ja mopot sitten viime kirjootuksen. Iso valkoinen vaihtunut isompaan keltaiseen. Mukavata , jännityksen täyteistä syksyn jatkoa to everypati :)
jupeta ohjaamossa
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
lauantai 2. helmikuuta 2013
hu huu ,,,
Voe rähmä ku tää talvi tuntuu taas piiiitkältä,,, tulis jo kesä,,, Onnex nuo päivät jo kuite pitenee, joten taitaa se kesä tullakin.
perjantai 6. huhtikuuta 2012
perjantai 2. maaliskuuta 2012
Rehti itiootti,,,
No nii , puhelimet kävi kuumina. Viis soittoa ja selkes torakorin kuski joka myönsi lingonneensa lumet päälleni ja kävi tekemäs vahinkoilmotuksen. Tarkastajakin jo kävi kuvaamassa vahingot, tuulilasi(lämmitettävä) ja kylmäkoneen suojamuoveja,äkkiseltään liki puolentoista tonnin juttu. Vakuutusyhtiöltäkin tuli jo ilmoitus että korvaavat laskun mukaan,paitsi alv:n osuuden.Nyt vaa viel tieto missä saa käyä korjauttaan eli täll hetkellä asia ok. Ja nyt alas ohjaamosta ja nukkumaan. ps, varokaa mustaa jäätä,,,
tiistai 21. helmikuuta 2012
S-tanan idiootti !
Mitähän tuo traktori tuolla moottoritien yläpuolisella sillalla kauha ylhäällä peruuttelee ? Nyt se pysähty ja lähtee taas etiäpäin, ai, se varmaan kauhalla siirtää lumet pois kaiteen vierestä. Täh ? Ei laskekaan kauhaa vaan perässä olevan lumilingon ja syytää lumet alas motarille ! Jarrua,,, ei auta ei kerkee pysähtyä, loskan päällä vaan luistaa, ei voi väistääkää kun menis penkkaan. Sit mahoton tömäys ja lasilla viiden sentin kakku lunta,hiekkaa, loskaa. Alanurkassa pieni kolo mistä näkee sen verran että kaistalla pysyy. Huh huh,kylläpä säikäytti. Äijä tulee vielä kuulemaan asiasta. mutta nyt alas ohjaamosta ja nukkumaan, moro
lauantai 14. tammikuuta 2012
perjantai 13
Perskuta rallaa , kotia päin ja ekan (yht.4*) purkupaikan jälkeen rivakka kiihdytys motarille,100 metriä ja diesseli sano ,emmee emmeee ja sammua tusahti ? Hyvästi aikainen kotia pääsy. Tietsikka näyttää, polttoaineen siirtopaine alhainen, tekninen vika . Täh, hitsi just par viikkoo sit tehty iso syys/talvi huolto. No soitto kaverille et vie mun kärry purettavaks terninaaliin ja huoltomiehelle joka epäili polttoaineen loppumista (mittarin mukaan 165 l. jälellä. Lisättii ainetta ja ilmattii ,Ei eloa. Hinurin peräs pajalle ja siellä kaverin autoon kuormansiirto perät vasten.Asiakkaat oli tyytyväisiä , minä en. Aamulla vaihtoivat suotimia ja huohottimia, Heräshä hää henkii , vermeet kotihalliin ,pientä puuhastelua ja valmistautuminen uusiin koitoksiin.Ammatinvalinta vaikuttaa vapaa aikaan, hih , harrastus taitaa olla. Se on ammatinvalinta kysymys sanoi poliisikin viimeks ku sakkoa kirjootti. Nyt alas ohjaamosta ja syömään. ps, ajakaa nätisti ja meiän massa muistissa, 60 tonniiii ,,,
sunnuntai 25. joulukuuta 2011
Eka Joulu,,,
Joulu saapui jälleen ,pikkuhiljaa nurkan takaa yllättäen taas aiheuttaen "pikkukiireen" , ei toki stressiä , täähän on kuiten tuttu juhla jo liki kuudenkymmenen vuoden ajalta.
Jotain outoa aistin tulevissa pyhissä , kunnes yhtenä päivänä ajellessani yksin pimeässä , ajatus kirkastui todellisuuteen. Isäni ensimmäinen Joulu ilman pitkäaikaista, n,60 vuotta, rakasta puolisoaan ja itselle myös ilman äitiä. Kuulostaa ehkä naivilta ja itsensä surkuttelulta että , voi voi poika raasu. En sillä alkanut "avautumaan" mutta tilanne ja elämänvaihe on kuitenkin uusi ja ennenkokematon.
Saimme viettää lasteni ja isäni kanssa yhteisen ,rauhallisen ,lämminhenkisen, ruoantäyteisen aaton.Ainoa särö kenties oli että muksun muksu ei ollut joukossamme vaan vietti aattoa äitinsä kanssa.Kolme polvea neljästä yhdessä oli ihan mukavaa kuitenkin. Isä oli jo viikon hössänny mitä hän laittaisi joulupöytään ja oliha pöydässä kystä kyllä, kuin äidin aikaan konsanaan. Mistään ei voinut päätellä että antimet oli yksin hänen aikaan saannostaan, oli leiponut tortut ja piparit ja laittanut muutoinkin pöydän koreaksi. Kova ukko jos saan sanoa, olisinpa itsekin yhtä sähäkässä vireessä vielä kolmenkymmenen vuoden päästä.Eipä siinä jääny avuksi muuta tekemistä kuin pöydän siistiminen ja tiskien tiskaaminen , josta hän tuntui olevan mielissään.Nyt vain sulatellaan ja huomenna varoen aloittaa arkinen aherrus vaikka Tapsa onkin, hyvää pyhien jatkoa mahdollisille lukijoille,,,
Jotain outoa aistin tulevissa pyhissä , kunnes yhtenä päivänä ajellessani yksin pimeässä , ajatus kirkastui todellisuuteen. Isäni ensimmäinen Joulu ilman pitkäaikaista, n,60 vuotta, rakasta puolisoaan ja itselle myös ilman äitiä. Kuulostaa ehkä naivilta ja itsensä surkuttelulta että , voi voi poika raasu. En sillä alkanut "avautumaan" mutta tilanne ja elämänvaihe on kuitenkin uusi ja ennenkokematon.
Saimme viettää lasteni ja isäni kanssa yhteisen ,rauhallisen ,lämminhenkisen, ruoantäyteisen aaton.Ainoa särö kenties oli että muksun muksu ei ollut joukossamme vaan vietti aattoa äitinsä kanssa.Kolme polvea neljästä yhdessä oli ihan mukavaa kuitenkin. Isä oli jo viikon hössänny mitä hän laittaisi joulupöytään ja oliha pöydässä kystä kyllä, kuin äidin aikaan konsanaan. Mistään ei voinut päätellä että antimet oli yksin hänen aikaan saannostaan, oli leiponut tortut ja piparit ja laittanut muutoinkin pöydän koreaksi. Kova ukko jos saan sanoa, olisinpa itsekin yhtä sähäkässä vireessä vielä kolmenkymmenen vuoden päästä.Eipä siinä jääny avuksi muuta tekemistä kuin pöydän siistiminen ja tiskien tiskaaminen , josta hän tuntui olevan mielissään.Nyt vain sulatellaan ja huomenna varoen aloittaa arkinen aherrus vaikka Tapsa onkin, hyvää pyhien jatkoa mahdollisille lukijoille,,,
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)